Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä yläbanneri lynet

Sanna Marttinen: Visualisoinnilla vaikuttavuutta

RSS
22.4.2016 Sanna Marttinen
SannaMarttinen_lynet_172px
Sanna Marttinen on Lynetin pääsihteeri. Hän koordinoi verkoston toimintaa ja yhdistää osaajia.

Tutkimukseni tuotti tärkeän tuloksen, mutta kukaan ei tunnu sitä ymmärtävän. Kirjoitin tuloksista 50-sivuisen tutkimusraportin. Pitäisikö siis kirjoittaa pidempi raportti ja perustella paremmin? Vai kannattaisiko sittenkin pysähtyä miettimään, mikä on ydinsanomani, kenelle sen haluan kohdistaa ja miten esitetty tieto jää lukijan mieleen? Kun tietoa tulvii joka paikasta, pitää osata kiteyttää ja visualisoida sanoma mieleenpainuvaksi.

Visualisointi auttaa aivoja ymmärtämään

Ihminen vastaanottaa informaatiota näköaistillaan kymmenen kertaa enemmän kuin muilla aisteillaan yhteensä. Kuva taas kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, toteaa tuttu sanonta. Kapeasti määriteltynä visualisointi on jonkin asian tekemistä havainnolliseksi näköaistille. Alan asiantuntijoiden mukaan visualisoinnin tehtävä on kuitenkin tuottaa ymmärrystä, ei kuvia (Ben Shneiderman). Infografiikan guru Alberto Cairo on tiivistänyt asian näin: grafiikan tarkoitus ei ole tehdä luvuista ’kiinnostavia,’ vaan muuttaa kuvattava aihe visuaaliseen muotoon, josta ihmisaivot pystyvät löytämään merkityksiä.

Nykytekniikka mahdollistaa upeita interaktiivisia visualisointeja, joissa lukija pääsee yksityiskohtaisemman tiedon äärelle klikkailemalla esiin uusia tietotasoja. Tällaiset esitystavat mahdollistavat syvällisen tiedon ja yhteyksien monipuolisen esittämisen, mutta vaativat lukijalta aikaa asian sisäistämiseen. Tiedonvälitykseen suurille joukoille on staattinen kuva edelleen usein toimivampi ratkaisu. Esimerkiksi päätöksenteossa on oleellista, että kaikilla on käytössään sama tieto ja keskustellaan samoista asioista. Hyvä visualisointi auttaa näkemään yhteyksiä asioiden välillä yhdellä silmäyksellä.

Tutkimusprosessin tukena

Tutkimuksessa visualisointi mielletään usein kuuluvan tulosten esittelyyn. Se on kuitenkin paljon enemmän ja tulisi kulkea mukana koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Suunnitteluvaiheessa yksinkertainenkin visualisointi auttaa jäsentämään ajatuksia. Kahdensadan hakemuksen joukosta rahoittajalle jää luultavasti mieleen se, jonka perusidean hän pystyi hahmottamaan yhdellä silmäyksellä.

Tutkimuksen toteutusvaiheessa visualisointi on hyvä tapa saada ymmärrystä aineistosta ja raportoinnissa se on keino välittää tietoa. Mitä paremmin lukija sisäistää sanoman, sitä todennäköisemmin tulokset vaikuttavat päätöksentekoon.

Opitaan toisiltamme

Lynet-laitosten asiantuntijat esittelivät omia visualisointiratkaisujaan yhteisessä työpajassa. Näimme esimerkkejä Helsingin liikuntareiteistä pohjavesimuodostumiin ja sisustussuunnitteluohjelmista hirviseurantoihin. Kävi selväksi, että Lynet-laitoksissa on huikeaa osaamista, jota kannattaa hyödyntää yhteisissä projekteissa.

Käy vilkaisemassa esityksiä Lynetin sivuilla. Tässä blogissa esitettyjä ajatuksia on lainattu työpajan alustajilta Per Mickwitziltä ja Juuso Koposelta.

Sanna Marttinen

Puh. 0295 326 356, etunimi.sukunimi(at)luke.fi

Tämä blogi on julkaistu aiemmin www.luke.fi-verkkosivustolla.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Lynetin virallista kantaa.