Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä yläbanneri lynet

Sanna Marttinen: Tiedon ja päätösten vuoropuhelu on rikki, mutta meillä on keinot korjata se

RSS
12.12.2017 Sanna Marttinen
SannaMarttinen_lynet_172px
Sanna Marttinen on Lynetin pääsihteeri. Hän koordinoi verkoston toimintaa ja yhdistää osaajia.

Tutkittua tietoa halutaan käyttää päätöksenteossa, mutta vuoropuhelu ei toimi, kuvasi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen tilannetta tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetin kick offissa 4.12. Tilaisuudessa pohdittiin, miten tiedolla luodaan menestystä Suomen hyväksi.

Tiedon tuottajien ja päättäjien aiemmin selkeät roolit ovat hämärtyneet tiedon räjähdysmäisen kasvun myötä. Tietoa – niin tutkittua kuin disinformaatiota – on helposti saatavissa, käsiteltävissä, jaettavissa ja muokattavissa.  Kiireen keskellä on suuri kiusaus käyttää tietoa taustoja tarkistamatta. Ei ole tavatonta, että googlesta kaivettu tieto päätyy päättäjän pöydälle.

Päättäjien eteen tulevat ongelmat ovat yhä vaikeampia, suorastaan viheliäisiä. Ne ovat ongelmia, joihin ei ole selkeää ratkaisua. Ongelmista selviämiseen tarvitaankin monentyyppistä tietoa, eri näkökulmia ja niiden keskinäisriippuvuuksien ymmärtämistä.

Ratkaisun tiedon ja päätösten vuoropuhelun korjaamiseen Olli-Pekka Heinonen kiteytti neljään osa-alueeseen: verkostojen johtaminen, dialogiloikka, monenlaisen tiedon tarpeen ymmärtäminen ja toimeenpano yhdessä oppien.

Verkostojen johtaminen on avainasemassa, jotta tiedon tuottajat, hyödyntäjät ja erilaiset näkökulmat saadaan kohtaamaan. Molemminpuoliseen kunnioitukseen ja luottamukseen perustuvaa dialogiloikkaa tarvitaan ymmärtääksemme tieteen ja päätöksenteon erilaiset logiikat ja aikajänteet. Tieteentekijä etsii totuutta pitkäjänteisesti, päätöksentekijän toimintaa ohjaavat arvovalinnat ja päätökset joudutaan tekemään nopealla tempolla. Molempia tarvitaan.

Kokonaisuus ei myöskään toimi ilman erityyppistä tietoa. Perus- ja soveltaa tutkimusta ei saa asettaa vastakkain. Olennaista on luoda toimintatapoja, joilla monista lähteistä koottu tieto saadaan helposti käyttöön oikea-aikaisesti. Viheliäisiä ongelmia on ratkottava yhdessä oppien, tiedon tuottajat, päättäjät ja päätösten toimeenpanijat yhdessä.

Yhteistyön voimaan uskoi myös tulevaisuutta pohtinut paneeli. Kokonaisvaltaista osaamistamme tarvitaan niin arktisen alueen kuin kehitysmaiden ongelmien ratkomiseen. Tiedon pitää elää ja sen pitää luoda uutta, mutta viime kädessä muutos syntyy tunteisiin vetoamalla, oli paneelin yhteinen näkemys.

Päätöksenteko tarvitsee jatkossakin pohjaksi tutkimusorganisaatioiden pitkäjänteistä työtä, infroja ja rekistereitä. Tutkimuslaitosten Tulanet-verkosto on yhteistyökumppani kaikille tutkimusyhteisöille, niin korkeakouluille kuin yrityksille. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion sanoin: ”Pieni maa ei pärjää ilman yhteistyötä. Rakenteet ovat nyt olemassa – antaa palaa”.

Teksti pohjautuu 4.12.2017 pidetyn Suomi100 – Tiedolla päätöksiä Suomen hyväksi -seminaarin sisältöön

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.