Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä yläbanneri lynet

Sanna Marttinen: Menestystarinoita kansalaishavainnoista

RSS
24.11.2016 Sanna Marttinen
SannaMarttinen_lynet_172px
Sanna Marttinen on Lynetin pääsihteeri. Hän koordinoi verkoston toimintaa ja yhdistää osaajia.

Almanakan nurkkaan tehdyt kirjaukset lumentulosta ja jäänlähdöstä kotijärvelläni liittyivät osaksi kansallista tietovarantoa, kun siirsin mummoni merkinnät Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järviwikiin. Järviwiki on verkkopalvelu, johon kuka tahansa voi merkitä havaintojaan, valokuviaan tai vaikkapa hyviä kalajuttuja lähijärvestään. Koottujen aineistojen avulla on voitu osoittaa järvien vuotuisen jääpeitteisen ajan lyhentyneet yli kuukaudella.

Väitän, että mummoni merkintöjä vastaavia havaintosarjoja luonnonilmiöistä löytyy Suomesta tuhansia. Mistä löytyy se aikamme Lönnrot, joka kerää aineistot talteen, ennen kuin ne häviävät muistiinmerkitsijän jäämistön mukana?

Kansallisia menestystarinoita

Kotikyläni hirviporukka on vuosikaudet toteuttanut talkootyönä valtakunnallista riistalaskentaa, jonka perusteella määritellään seuraavan kauden kaatoluvat. Joka vuosi kymmenentuhatta suomalaista kävelee metsässä laskemassa kolmion muotoisilta alueilta löytyvät jäljet.

Nykytekniikka mahdollistaa tietojen kirjaamisen ja siirtämisen reaaliajassa järjestelmään, jota ylläpitävät Luonnonvarakeskus, Suomen Riistakeskus, Metsähallitus ja Metsästäjäliitto. Kahden viikon kuluttua toisesta päästä putkahtaa ulos ministeriön säädösteksti. Jo vakiintunut käytäntö on upea ja voisi näyttää suuntaa myös eurooppalaiselle työlle, jossa kehitetään uusia Citizen Science-järjestelmiä.

Kansalaisten tekemiin havaintoihin perustuvista menestystarinoista ei Suomessa ole puutetta. Moni järjestelmä perustuu ainutlaatuiseen jokamiehenoikeuteemme. Meillä on oikeus kulkea, havainnoida ja kerätä pienimuotoisesti näytteitä paitsi omalla myös toisen maalla. Tätä oikeutta myös käytetään.

Suomeen on perustettu useita kaivoksia kansalaisten tekemien mineraalilöydösten perusteella. Jokainen GTK:lle lähetetty kansalaisnäyte tutkitaan ja siitä annetaan palaute. Järjestelmässä on hienosti oivallettu, että motivaation ylläpito edellyttää havaitsijan palkitsemista. Monesti palkinnoksi riittää nähdä oma havainto osana isompaa kokonaisuutta. Kilpailuhenkisempää motivoi vuosittainen palkinto parhaasta mineraalilöydöksestä. 

Esimerkkejä kansalaisten tuottaman tiedon tarpeesta löytyy alalta kuin alalta. Maanmittauslaitos haluaa saada kartat paremmin ajantasalle polkujen osalta, Evira tiedon vierasperäisistä tuhohyönteisistä ja Ilmatieteen laitos trombeista. Tutkimuslaitokset tekevät parhaillaan työtä sen eteen, että kansalaisen osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa.

Tiede on jokamiehenoikeus

Mobiililaitteet ovat tuoneet kansalaisten havainnointi- ja osallistumismahdollisuudet aivan toiselle tasolle verrattuna mummoni kalenterimerkintöihin. Tosiasia on myös se, että luonnon- ja ympäristön havainnointiin on käytettävissä entistä vähemmän rahaa, jolloin kaikki keinot tiedon tuottamiseen on hyödynnettävä.

Pitkien aikasarjojen tuottaminen on tärkeää, sillä niihin perustuvat monet innovaatiot ja ymmärrys ympäristöstämme. Tieteen tekoon pääsee toki kiinni myös satunnaisemmilla havainnoilla. Monessa tapauksessa kansalaisten tuottama tieto voidaan yhdistää täydentämään muilla menetelmillä kuten satelliiteilla tuotettua tietoa. Kansalaisten tuottaman tiedon laadusta huolestuneille totean, että keinot on keksitty laadunvarmistukseenkin.

Kansalaishavainnoitsijaksi kasvattaminen sopii hyvin uuteen koulujen opetussuunnitelmaan. Nyt tutkijat suunnittelemaan sisältöjä yhdessä opettajien kanssa.

Miksi sitten juuri minun pitäisi käyttää aikaani havaintojen tekemiseen ja lähettämiseen. Tuttavani sanoin: koska on niin sairaan siistiä tehdä tiedettä!

Sanna Marttinen

Puh. 0295 326 356, etunimi.sukunimi(at)luke.fi

Blogi on aiemmin julkaistu Luke.fi-sivustolla 21.11.2016

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Lynetin virallista kantaa.